Reija Suntio
Olen alukuperäiseltä ammatiltani lastentarhanopettaja, jota kiinnostus niin pienen kuin isonkin ihmisen kasvuun ja on kuljettanut moninaisia polkuja. Pienten isot tarpeet työssäni, 3-vuotiaan tyttösen koviksi jännittyneet hartiat, toisen nukkumispelot ja oma työstressini ja jännittämiseni nuorena päiväkodinjohtajana panivat etsimään hellittämisen keinoja ja syvempää ymmärrystä kehon ja mielen yhteyteen.
Rosenterapeutti-opinnoista alkanut muutoksen ja oppimisen polku on polveillut vaihtelevissa psykofyysisten menetelmien maastoissa. Lapsihieronnan, kognitiiivisen lyhytterapian, mindfulnessin, hengitysterapian ja jännittämisen kanssa työskentelyn kautta terapeuttiseen kirjoittamiseen. Jännittäjälle tie on ollut pitkä ja usein kivinenkin. Siksi haluaisin kovasti lyhentää ja tasoittaakin toisten jännittäjien polkua kaikilla mahdollisilla oppimillani tavoilla vastaanotollani, ryhmissäni tai koulutuksissani.
Minua innostaa ajatus siitä, että työssäni jokainen kohtaaminen ja koulutus aikuistenkin kesken mahdollistaa samalla lapsen hyväksyvän ja läsnäolevan huomioon ottamisen. Lapsi elää sisällämme aikuisenakin.